Tuula Rusanen in memoriam 7.5.1944 - 9.11.2015

Viime syksynä meidät tavoitti suru-uutinen seuran kunniajäsenen Tuula Rusasen poismenosta. Monivuotinen taistelu syöpää vastaan oli päättynyt. Tuula oli Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n jäsen vuodesta 1970.  HVA:n sihteerinä, ja ”siinä sivussa” seuran rahastonhoitajana, hän toimi 20 vuotta, vuosina 1975-1994. HVA:n puheenjohtaja Veikko Poikonen (1986-87), kutsuikin Tuulaa HVA:n ”pääsihteeriksi”. Sairaudestaan huolimatta Tuula jatkoi sitkeästi seuran hallitustyössä, viimeisinä vuosinaan hän oli HVA:n varapuheenjohtaja.

Urheiluammunta on joidenkin kohdalla perheenjäseniä ja joskus koko perhettä yhdistävä urheilulaji. Näin on ollut myös Rusasten perheen kohdalla. Tuulan puoliso Atte Rusanen oli liittynyt seuraan jo vuonna 1966 ja myöhemmin 1980-luvun lopulla jäseneksi tuli myös tytär Mervi, molemmat aktiivisia seuran valmennus- ja hallintotehtävissä.

Pian Tuulan seuraan liittymisen jälkeen, vuonna 1974, perustettiin seuraamme naistoimikunta, myöhemmin naisjaosto, joka alkoi vastata kanttiinin pidosta ampumaradalla isommissa ja tärkeimmissä kilpailuissa, mm. Unkan matsissa, ja lisäksi HVA:n tärkeiden juhlien valmistelusta ja ohjelmasta. Naisjaosto järjesti jossain vaiheessa aktiivisesti myyjäisiä ja toiminta tuotti myös taloudellista tulosta, jolla naisjaosto on merkittävästi tukenut mm. seuran nuorisotoimintaa hankkimalla nuorille ampujille ilma-aseita.

Tuula sai ampuja- ja seura-aktiiviuransa aikana useita tunnustuksia ansioistaan seuratoiminnan ja suomalaisen ampumaurheilun hyväksi: HVA:n kultainen ansiomerkki (1982), Suomen Ampumaurheiluliiton hopeinen ansiomerkki (1989), Suomen Liikunnan ja Urheilun ansiomitali (1996) ja Suomen Ampumaurheiluliiton kultainen ansiomerkki (2009).

HVA oli Tuulalle tärkeä urheiluseura. Sitä kuvaa hyvin hänen huolenpitonsa, omistautumisensa ja sitoutumisensa sen toimintaan, jäsenistön hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Vuonna 2001 naisjaosto suunnittelutti ja hankki seuralle oman lipun. Lipunnaulaustilaisuudessa Santahaminan upseerikerholla Tuula piti puheen, jonka hän päätti näillä sanoilla:

”Sydän tulvillaan riemua naisjaosto tulee luovuttamaan lipun seuralle. Harras toivomuksemme on, että kasvaisi uusi polvi ampujia, jotka jatkavat kunnialla niitä perinteitä, jotka seuramme ampujat ovat kuluneiden vuosikymmenien aikana luoneet”.